Virtahepo peiton alla

naamarit

SEX N’ TALK -sivusto on saanut mukavasti huomiota, ja kysymyksiäkin on tullut – kiitos kaikille! Kiitos myös kaikille Facebook-tykkääjille, sivustoa saa jakaa!

Ensimmäinen artikkelini seksimyyteistä oli saanut erään lukijani pohtimaan puhumattomuuden ongelmia omassa parisuhteessaan. Hän kertoi, että viestintä ei hänen suhteessa ole sinällään ongelma – kaikesta, jopa seksistä puhuminen sujuu avoimesti ja ilman pelkoja. Hän kuitenkin jatkoi, että eräs tietty viestinnän ilmiö puhuttaa häntä ja hänen ystäviään usein, eikä tälle ilmiölle ole löytynyt mitään selventävää vastausta: ”Miksi seksistä puhuminen sujuu muuten, mutta ei itse seksiä harrastaessa?” Erittäin mehukas aihe – asiaa kun voi lähestyä niin monesta näkökulmasta.

Aloitetaan kuitenkin arkihavainnoinnista. Aloitetaan siitä, miten paljon kumppaniasi rakastat – hänen hyvine ja huonoine puolineen. Joskus kuitenkin näillä huonoilla puolilla on tapana ärsyttää sinua, vaikka ne olisivatkin ihan pikku juttuja; ruoan maiskuttaminen, kahvin ryystäminen, munien rapsuttaminen ja niin edelleen. Tällaisista jutuista voi myös helposti huumorilla huomauttaa kumppania – ne tuskin häntä hirveästi hetkauttavat. Mutta mietitäänpä tämän kaiken tapahtuvan ilman vaatteita – tilanteeseen tulee yleensä välittömästi erilainen ja herkempi tunnelma. Todennäköisesti korjailette ryhtiänne, istuessa ristitte jalkanne ja liikutte ehkä hieman varovaisemmin; teiltä on nyt riisuttu se, mikä teitä yleensä peittelee ja kannattelee, nimittäin vaatetus. Alastomana ette voi piilottaa tai muokata itseänne – olette täysin aseettomia tilanteessa. Puhutaanko nyt sitten rakas seksistä? Ehkä kuitenkin paremmalla ajalla ja vaatteet päällä.

Ihmisen seksuaalinen itsetunto (eng. sexual self-esteem) rakentuu pitkälti itsetuntemuksen mukaan, eli hyvä itsetuntemus lisää varmuutta omasta seksuaalisuudesta. Seksuaalinen itsetunto on myös sitä, millaisia odotuksia asetat itselle naisena tai miehenä – jos käsityksesi ja odotuksesi ovat epärealistisia, koitat todennäköisesti tavoitella jotain, mitä et ole. Näin seksuaalinen kokemus itsestäsi heikkenee. Suomessa seksuaalista itsetuntoa ei ole paljoa tutkittu ja siitä puhutaan yleensä yhdessä itsetunnon (eng. global self-esteem) kanssa. Toki jo arkijärjellä voi ajatella, että hyvä itsetunto korreloi hyvän seksuaalisen itsetunnon kanssa ja nämä yhdessä vaikuttavat positiivisesti oman seksuaalisuuden kokemuksiin ja vaikkapa siihen avoimuuteen, myös seksuaaliviestinnässä. Tämä ei kuitenkaan ole näin yksiselitteistä – ihmisen seksuaalisuus kun on niin monimuotoista ja siitä ei yleensä voi päällepäin sanoa juuri mitään.

Kanadassa on toteutettu yksi tutkimus itsetunnon ja seksuaalisen itsetunnon vaikutuksia seksuaaliviestintään parisuhteessa (Oattes & Offman, 2007). Tutkimuksen tulokset eivät sinänsä olleet yllättäviä; sekä itsetunto että seksuaalinen itsetunto vaikuttivat positiivisesti seksuaaliviestinnän avoimuuteen parisuhteessa. Tulosten mukaan vastaajat kuitenkin antoivat erityistä painoarvoa seksuaalisen itsetunnon vaikutuksille puhuttaessa avoimuudesta seksuaaliviestinnässä. Näin tulokset ehdottavatkin, että pelkkä itsetunto saattaa olla liian laaja käsite ennustamaan esimerkiksi seksuaalisista mielihaluista puhumisen valmiuksia. Mitä meidän tulisi siis tehdä? Selvä tutkimusnäkökulma on avattu, mutta siihen ei ole tartuttu – seksuaalisen itsetunnon vaikutuksia seksuaaliviestintään tulisi siis tarkastella syvällisemmin ja kysyä miten seksuaalinen itsetunto vaikuttaa seksuaaliviestintään.

Palataanpa tämän kertaiseen kysymykseen. Kuten jo edellä mainitsin, kysymystä voi lähestyä monesta näkökulmasta. Myös omasta mielestäni seksuaalinen itsetunto liittyy vahvasti seksistä puhumiseen – etenkin juuri siinä tilanteessa, jossa seksiä harrastamme. Ihminen siis usein kokee olevansa haavoittuvaisimmillaan riisuttuna – alastomana olemme aseettomia. Jos seksuaalisessa itsetunnossa on puutteita tai ihminen kokee liikaa paineita omasta kehostaan tai seksuaalisuudestaan, vaikuttaa se varmasti viestintään tällaisessa tilanteessa (voisin jopa tehdä hypoteesin asiasta). Seksuaalisen itsetunnon ”puutteiden” kokeminen ei tarvitse kuitenkaan olla mitään suurta – jos vaikka ajattelet esimerkiksi häpyhuultesi olevan kummalliset, jo tämä ajatus voi estää sinua haluamasta puhua niistä.

Muutenkin puhuminen itse seksiä harrastaessa voi olla hankalaa jo siksi, että petipuuhissa on aina omanlaisensa herkkä tunnelma. Pienikin ”virhe” voi joissain tapauksissa latistaa tunnelman kokonaan ja peli on pelattu. Tämä on varmasti hyvin yleinen syy, miksi emme avaa suutamme. Myös sen tiedostaminen, että liikumme nyt ”herkällä” maaperällä saattaa saada meidät harkitsemaan sanojamme tarkoin tai jättää asioita sanomatta – ettei vain tulisi niitä pelättyjä väärinkäsityksiä. Seksissä myös miellyttämisen tarve on usein suuri ja oman nautinnon vaatiminen voi tuntua jopa itsekkäältä – omista seksuaalisista tarpeista luovutaan ja sängyssä päätetäänkin mennä sillä, mikä on ”ihan hyvää” kun se voisi myös olla ”taivaallista”. Ollaanko me suomalaiset siis lähtökohtaisesti vaatimatonta kansaa myös seksuaalisesti? Erään brittiystäväni neuvo ”Just say: put your head down there and make me come” kuulostaa varmasti monen korvaan ahneelta – vaikka asia on yhtä yksinkertainen kun lausahdus ”tuotko minulle kupin kahvia”. Sitä saa mitä… pyytää?

 

Sex and talk,

Johanna

Lähteet: Oattes, K., M. & Offman, A. (2007). Global self-esteem and sexual self-esteem as predictors of sexual communication in intimate relationships. The Canadian Journal of Human Sexuality, 16, 89-100.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s