Tutkimus

Parisuhde- ja seksuaaliviestinnän tutkimuksesta.

Olet varmaankin lukenut tuhansia neuvoja siitä, miten puhua seksistä perisuhteessa. Ehkä kuullut myös ammattilaisen vinkkejä, miten tehdä se oikein. Niissä on varmasti paljon perää, enkä kumoa ainuttakaan saamaasi neuvoa – kaikki on aina eteenpäin. Kuitenkin näen hyvin yleisenä ongelma näissä ”seksipuheiden aakkosissa” sen, että asioista puhutaan hyvin yleisellä tasolla – usein myös ilman tutkimuspohjaa, johon nojata. Yleisellä tasolla tarkoitan tässä sitä, että seksistä puhumisen ”neuvoja” annetaan yhteisesti suurelle yleisölle sekä hyvin erilaisista lähtökohdista tuleville ja erilaisissa parisuhteissa eläville ihmisille. On toki helppoa lukea ja omaksua neuvo, että seksistä puhumiselle täytyy löytää vaikkapa oikea hetki. Mitäpä sitten, jos puoliso ei suostu puhumaan seksistä lainkaan? Siinä se hetki sitten meni – yksinpuhelusta tuskin on tässä tilanteessa apua. Nämä olivat niitä lähtökohta, miksi aloin alkujaan tutkia seksuaaliviestintää.

Myös tieteellisen tutkimuksen puutteellisuus ja lähdemateriaalin ”pintapuolisuus” saivat minut haluamaan penkaista asiaa kokonaisvaltaisemmin, syvemmältä, lähempää. Ymmärsin, että kattavamman parisuhteen seksuaaliviestinnän ymmärtäminen vaati tutkimusotteiden laajentamista. Lähtökohtani oli nyt se, että parisuhteen viestintää täytyy aina ajatella kaksikanavaisena ilmiönä; sekä parisuhteessa elävän yksilön näkökulmasta että kyseisen parisuhteen dynamiikkaan sidottuna ilmiönä. Ihmisten yksilölliset viestinnälliset kyvyt eroavat usein paljonkin toisistaan ja saattavat myös suhteen kehittyessä muokkautua samansuuntaisiksi suhteen osapuolten kesken. Jos esimerkiksi toinen on tuppisuu, saattaa toinenkin alkaa muokata viestintäkäyttäytymistään sulkeutuneempaan suuntaan. Viestintäkäyttäytymisen mukautuminen voi toki olla myös hyvä asia – jos toinen on puhelias ja avoin, saattaa se herättää myös toisessa halun viestiä vapautuneemmin.

Useissa tapauksissa näin ei kuitenkaan ole. Tieteellisen tutkimukset ovat osoittaneet, että pariskunnat eivät puhu toisilleen avoimesti seksiin liittyvistä asioista, vaikka he nimeäisivätkin seksuaaliviestinnän osaksi toimivaa parisuhdeviestintää. Sama linja jatkuu, kun puhutaan esimerkiksi seksuaalisista mielihaluista tai vaikka fantasioista – asioista kyllä halutaan puhua, mutta jostain syystä pysytään hiljaa. Etsin pitkään vastauksia näihin kysymyksiin ja huomasin, että seksistä puhumisen haasteellisuuteen vaikuttavia syitä ei ole aiemmin tutkittu. Tästä kaikki siis alkoi ja nyt olen näinkin pitkällä – ja silti olen vasta alussa! Ensimmäinen julkaisuni käsittelee suomalaisten heteroparisuhteessa elävien naisten näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miksi seksuaaliviestintä koetaan haasteelliseksi parisuhteessa. Lue artikkeli täältä:

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/48774/Ruonala_Herkama.pdf?sequence=1

Minulla on myös pitkä kokemus tutkimustyöstä. Oman väitöskirjatutkimukseni lisäksi olen toiminut useita vuosia tutkimusassistenttina ja projektipäällikkönä tutkimusyrityksessä. Vahvuutenani on laadullinen tutkimus. Tarjoan erilaisia laadullisen tutkimuksen palveluita, kuten:

  • Laadullinen tutkimus kokonaisuudessaan projektityönä
  • Aineistonkeruu tutkimuksen osana (tutkittavien rekrytointi, haastattelut, syvähaastattelut, havainnointi, aineistokatsaus, litterointipalvelut)
  • Laadullisen aineiston analyysipalvelut tutkimuksen osana

Julkaisut:

  • Johanna Ruonala & Sanna Herkama (2015). ”Asioista pitäisikin ehkä puhua niiden oikeilla nimillä”: Naisten käsityksiä seksuaaliviestinnän haasteista parisuhteessa. Prologi, puheviestinnän vuosikirja.
  • Johanna Ruonala, (2013). Seksuaaliviestintä ja sen haasteet parisuhteessa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.

Prosessissa olevaa tutkimusta:

  • Sukupuoli ja seksuaaliviestintä
  • Suomalaiset parisuhteet ja seksuaaliviestintä
  • Teoriakatsaus

Mahdolliset muut, itsenäiset tutkimushankkeet

  • Seksuaaliviestinnän rooli seksuaalikasvatuksessa (ala- ja yläkoulut).

Konferenssit

  • Viestinnän kansainvälinen konferenssi ECREA, 2014, Lissabon. Konferenssiesitelmä: Sexual Communication in Romantic Relationships: Nature of private information and challenges of sharing it.

Mediassa

http://areena.yle.fi/radio/1703454

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s